Miten työmarkkinadata kerätään, ja miksi ilmoitus ei ole työpaikka
Keräämme työpaikkailmoituksia päivittäin yli sadasta lähteestä. Tässä on koko polku raakailmoituksesta vertailukelpoiseksi luvuksi.
Jokainen työmarkkinoita kuvaava luku on jonkin menetelmän tulos. Siksi menetelmä kannattaa kertoa auki. Ilman sitä luvut ovat mielipiteitä.
Näin meidän datamme syntyy.
1. Keruu
Haemme työpaikkailmoituksia päivittäin yli sadasta lähteestä: yritysten omilta urasivuilta, rekrytointialustoilta ja julkisista ilmoituskanavista. Sama tehtävä löytyy usein useammasta lähteestä, ja se on tarkoituksellista: kattavuus syntyy päällekkäisyydestä.
2. Jäsennys
Raakailmoitus on vapaata tekstiä. Siitä irrotetaan rakenteiset kentät: työnantaja, sijainti, toimiala, tehtävänimike, julkaisupäivä ja ilmoituksessa mainittu osaaminen. Tässä vaiheessa ilmoitus muuttuu riviksi, jota voi laskea.
3. Deduplikointi
Tämä on vaihe, joka erottaa käyttökelpoisen luvun harhaanjohtavasta. Sama tehtävä julkaistaan tyypillisesti monessa kanavassa ja usein uudelleen muutaman viikon välein. Jos ilmoituksia vain laskee, saa mittarin, joka kertoo työnantajien markkinointibudjetista, ei työvoiman kysynnästä.
Yhdistämme saman tehtävän eri julkaisut yhdeksi ilmoitukseksi ja säilytämme tiedon siitä, missä ja milloin se on näkynyt.
Ilmoitusten määrä ja avointen tehtävien määrä ovat kaksi eri lukua. Ne eroavat toisistaan merkittävästi, ja ero vaihtelee toimialoittain.
4. Historia
Ilmoitus katoaa lähteestä, kun se poistetaan. Me säilytämme sen. Ilman historiaa ei voi sanoa, kasvaako vai supistuuko jokin ala. Voi vain sanoa, miltä tämä päivä näyttää.
Tallennamme jokaisesta ilmoituksesta version aina, kun sen sisältö muuttuu. Näin myös ilmoituksen elinkaari, eli kuinka kauan tehtävä oli auki, on mitattavissa.
Mitä data ei kerro
Rehellisyyden vuoksi myös rajat:
- Kaikkia tehtäviä ei ilmoiteta julkisesti. Osa rekrytoinnista tapahtuu verkostojen kautta, eikä se näy missään ilmoitusdatassa.
- Ilmoitus ei todista täyttöä. Emme tiedä, palkattiinko tehtävään ketään.
- Palkkatieto on harvinainen. Suomalaisissa ilmoituksissa palkka mainitaan verrattain harvoin, joten palkkapäätelmät perustuvat aina osajoukkoon.
Nämä rajat eivät tee datasta huonoa. Ne tekevät siitä tulkittavan, kunhan rajat tietää.
Voit tutustua aineistoon työmarkkinadatan yleiskatsauksessa tai pyytää esittelyn.