Työttömyysaste Suomessa: luvut ja laskenta

Työttömyysaste kertoo, kuinka suuri osa työvoimasta on työttömänä. Tilastokeskuksen mukaan 15-74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli elokuussa 2026 10,1 prosenttia, ja kausitasoittamaton luku 9,1 prosenttia. Luvut poikkeavat toisistaan, koska trendi poistaa kausi- ja satunnaisvaihtelun.

Mikä työttömyysaste on

Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Työvoimaan kuuluvat työlliset ja työttömät yhteensä. Työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja kotona lapsia hoitavat, eivät ole nimittäjässä. Siksi työttömyysaste ei ole sama asia kuin työttömien osuus koko väestöstä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa 15-89-vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista. Kuukausi- ja neljännesvuositietoja julkaistaan 15-74-vuotiaista, ja tiedot kerätään otostutkimuksella.

Kuka lasketaan työttömäksi

Tilastokeskuksen oppaan mukaan työtön on henkilö, joka täyttää kolme ehtoa:

1. hän on tutkimusviikolla työtä vailla eli ei ollut palkkatyössä eikä tehnyt työtä yrittäjänä,
2. hän on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä, ja
3. hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa.

Myös henkilö, joka odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Toistaiseksi lomautettu on työtön, jos hän täyttää hakukriteerit. Työnetsimiskeinoja voivat olla esimerkiksi yhteydenpito kuntien työllisyyspalveluihin (aiemmin TE-toimistoihin), työpaikkailmoitusten seuraaminen tai työn kysyminen työnantajilta, ystäviltä tai sukulaisilta.

Määritelmä noudattaa Kansainvälisen työjärjestön ILOn suosituksia ja EU:n asetuksia, joten luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Elokuun 2026 luvut

Tilastokeskuksen elokuun 2026 tiedotteen mukaan:

• Työttömiä oli 262 000 (virhemarginaali ±23 000), 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
• Kausitasoittamaton työttömyysaste oli 9,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 9,3 prosenttia.
• Miesten työttömyysaste oli 9,2 ja naisten 8,9 prosenttia.
• Trendiluku oli 10,1 prosenttia.

Toisella vuosineljänneksellä 2026 työttömiä oli keskimäärin 336 000, ja työttömyysaste oli 11,4 prosenttia (10,2 prosenttia vuotta aiemmin). Kesän luvut vaihtelevat, koska työmarkkinoille tulee kausiluonteisesti uusia hakijoita.

Miksi kaksi lukua samasta kuukaudesta

Tilastokeskus selittää, että työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edelliseen kuukauteen kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä. Siksi tuoreinta tietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Trendisarja poistaa kausi- ja satunnaisvaihtelun, ja trendiluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Trendi muuttuu yleensä hieman, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan, joten käytä aina viimeksi julkaistua sarjaa.

Kolme tulkintavirhettä

• Otoksen epävarmuus. Luvut ovat otantaan perustuvia arvioita. Tilastokeskus ilmoittaa virhemarginaalin, ja pienet kuukausimuutokset voivat jäädä sen sisään.
• Eri tilastot, eri luvut. KEHA-keskuksen työnvälitystilasto laskee työttömäksi eri kriteereillä, ja sen luku (elokuussa 329 600 työtöntä työnhakijaa) ei ole sama kuin työvoimatutkimuksen työttömien määrä. Asiaa käsitellään erikseen artikkelissa työttömien työnhakijoiden luvuista.
• Ikäryhmien suhteelliset luvut. Nuorten työttömyysaste on laskettu pienestä työvoimasta, ja sitä luetaan eri tavalla kuin koko väestön lukua.

Mistä seurata

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus päivittyy kuukausittain, ja uusin luku löytyy Tilastokeskuksen työvoimatutkimussivulta (stat.fi/fi/tilasto/tyti). Tämä sivusto ei korvaa viranomaistilastoa vaan täydentää sitä ilmoitusdatalla. Lue lisää työmarkkinadatan yleiskatsauksesta, menetelmäsivulta ja siitä, miten dataamme kerätään.

Usein kysyttyä

Mikä on Suomen työttömyysaste? Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2026 trendiluku oli 10,1 prosenttia ja kausitasoittamaton luku 9,1 prosenttia (15-74-vuotiaat).

Onko työtön sama asia kuin työtön työnhakija? Ei aina. Työvoimatutkimus vaatii aktiivista työnhakua, kun työnvälitystilasto perustuu kuntien työllisyyspalveluiden (1.1.2025 asti TE-toimistojen) asiakasrekisteriin.

Miksi työttömyysaste on kesällä korkeampi? Kausivaihtelu vaikuttaa lukuihin, esimerkiksi koulutuksen päättyminen lisää työnhakijoita. Siksi tilastoissa käytetään trendiä ja vuosivertailua.

Lasketaanko opiskelijat työttömiksi? Kyllä, jos he täyttävät työttömän ehdot eli etsivät työtä aktiivisesti ja voisivat aloittaa sen kahden viikon sisällä.

Lue myös

• Työllisyysaste Suomessa: sama työvoimatutkimus työllisten puolelta.

Lähteet

• Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, elokuu 2026 (julkaistu 22.9.2026)
• Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, 2. vuosineljännes 2026 (julkaistu 21.7.2026)
• Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
• Tilastokeskus: Työelämä tilastoina, työttömyyden tilastointi
• Työmarkkinatori: KEHA-keskuksen työllisyyskatsaus, elokuu 2026 (22.9.2026)
• Työ- ja elinkeinoministeriö: TE-palvelut 2024 -uudistus (työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille 1.1.2025)

Menetelmä: Työmarkkinadatan menetelmäkuvaus. Luvut tarkistettu 12.10.2026 lähteistä: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, elokuu 2026.